Tasavirtalaturin polarisoinnista

[Mikke]

Ei voi sanoa, etteikö netistä löytyisi ohjeita moiseen
toimenpiteeseen. Siellä asiantuntijat ketovat kukin sen
_ainoan_oikean_ tavan ja nämä tietysti poikkeavat kaikki toisistaan.
Jonkun mukaan riittää lyhyt virrananto kenttäkäämille (DF), toisen
mukaan lyhyt pyöräytys ajamalla akusta virtaa ankkurikäämille (D+) -
tästä variaatioina ovat sitten kenttäkäämin oikosulkeminen ja
toisaalta täysi magnetointi akkujännitteellä tuon ajaksi. Juuri
mainittua taas toisaalla suositellaan tehtäväksi max. sekunti
kerrallaan ja toisaalla, että laturia ajetaan moottorina useamman
kerran, minuutti kerrallaan. Eli hämmennän vielä itseäni ja muita
kysymällä asiaa täältä. Mikä on _oikea_ tapa? :)

Kyllähän nuo kaikki tuntuvat aiankin teoreettisesti ajatellen
toimivilta, mutta riskeissä ja menetelmien tehossa lienee eronsa. Ja
mainittakoon vielä, että en ole tekemässä auton napaisuuden vaihtoa
vaan ottamassa tehdaskunnostetun vaihtolaturin käyttöön (missä
tietysti on pieni riski, että laite on edellisessä elämässään ollut
plusmaadoitettu, kun omani on tavallisempi miinus-).

,Mikke

[PenttiL]

Post by Mikke
Ei voi sanoa, etteikö netistä löytyisi ohjeita moiseen
toimenpiteeseen. Siellä asiantuntijat ketovat kukin sen
_ainoan_oikean_ tavan ja nämä tietysti poikkeavat kaikki toisistaan.
Jonkun mukaan riittää lyhyt virrananto kenttäkäämille (DF), toisen
mukaan lyhyt pyöräytys ajamalla akusta virtaa ankkurikäämille (D+) -
tästä variaatioina ovat sitten kenttäkäämin oikosulkeminen ja
toisaalta täysi magnetointi akkujännitteellä tuon ajaksi. Juuri
mainittua taas toisaalla suositellaan tehtäväksi max. sekunti
kerrallaan ja toisaalla, että laturia ajetaan moottorina useamman
kerran, minuutti kerrallaan. Eli hämmennän vielä itseäni ja muita
kysymällä asiaa täältä. Mikä on _oikea_ tapa? :)
Kyllähän nuo kaikki tuntuvat aiankin teoreettisesti ajatellen
toimivilta, mutta riskeissä ja menetelmien tehossa lienee eronsa. Ja
mainittakoon vielä, että en ole tekemässä auton napaisuuden vaihtoa
vaan ottamassa tehdaskunnostetun vaihtolaturin käyttöön (missä
tietysti on pieni riski, että laite on edellisessä elämässään ollut
plusmaadoitettu, kun omani on tavallisempi miinus-).
,Mikke

Ei varmaan oikeaa tapaa olekaan. Hyvin pienestä remanenssista
periaatteessa lähtee lataamaan. Joskus itsestään, joskus pitää useamman
kerran syöttää hetki sähköä esim litteästä fikkarin patterista että
laturi lähtee lataamaan.

-Pena

[Mikke]

Post by PenttiL
Ei varmaan oikeaa tapaa olekaan. Hyvin pienestä remanenssista
periaatteessa lähtee lataamaan. Joskus itsestään, joskus pitää useamman
kerran syöttää hetki sähköä esim litteästä fikkarin patterista että
laturi lähtee lataamaan.

Tuo on kieltämättä hyvä niksi. Pienen patterin kanssa on mukavampi
räpeltää kun tietää että oikarivirta ja tuossa tilanteessa koko
energiamääräkin jää varsin maltilliseksi. Auton akun kanssa
pelehtiminen on aina vähän hasardia - jonkun sarjavastuksen (lamppu
tms.) lisääminen piuhaan tosin auttaa asiaa.

Siis: Kannattanee antaa (moottori sammuksissa ja laturin piuhat irti)
kenttäkäämille tuosta patterista esimagnetointia, jonka jälkeen
käynnistää moottori. Tämän jälkeen (edelleen piuhat irti) mitata
yleismittarilla laturin ankkurinavasta jännitettä ja katsoa tapahtuuko
mitään ja onko napaisuus oikea. Jos ei, moottorin käydessä vaan lisää
virtaa patterista kenttäkäämille, niin vähitellen pitäisi
ankkurijännitteenkin nousta.

Onko muuten tietoa seuraavasta: kun regulaattorin drop-out -rele
kytkee laturin ankkurin irti muusta järjestelmästä jännitteen laturin
jännitteen laskiessa, mitä tapahtuu kenttäkäämille: oikosulkeeko rele
sen vai jättääkö avoimeksi?

[s***@surfeu.fi]

Post by Mikke
Onko muuten tietoa seuraavasta: kun regulaattorin drop-out -rele
kytkee laturin ankkurin irti muusta järjestelmästä jännitteen laturin
jännitteen laskiessa, mitä tapahtuu kenttäkäämille: oikosulkeeko rele
sen vai jättääkö avoimeksi?

Muistelen että kuplavolkkarin säätimessä on jonkinlainen
kuormitusvastus ettei jännite nouse ihan mahdottomaksi.
Rele siis ei oikosulje käämiä.

--

[Mikke]

Post by s***@surfeu.fi

Post by Mikke
Onko muuten tietoa seuraavasta: kun regulaattorin drop-out -rele
kytkee laturin ankkurin irti muusta järjestelmästä jännitteen laturin
jännitteen laskiessa, mitä tapahtuu kenttäkäämille: oikosulkeeko rele
sen vai jättääkö avoimeksi?

Muistelen että kuplavolkkarin säätimessä on jonkinlainen
kuormitusvastus ettei jännite nouse ihan mahdottomaksi.
Rele siis ei oikosulje käämiä.
--

Kun laturi käynnistyy ja tämän jännite nousee, kytkee drop-out-rele
laturin ankkurin syöttämään virtaa akulle ja virrankuluttajille sekä
tämän jännitteen kenttäkäämille.
Kuormitusvastukset astuvat peliin ylivirta- ja ylijännitereleiden
ohjaamina. Ne kytketään kenttäkäämin kanssa sarjaan kun korkeiden
kierrosten ja/tai tyhjän akun myötä jännite tai virta pyrkii nousemaan
vaarallisen suureksi. Kysymykseni koski tilannetta, jossa moottori on
sammuksissa ja drop-out-rele auki. Ankkuripiiri on tällöin auki, mutta
miten on kenttäkäämipiirin laita? Vai olisiko kenttäpiirille oma
vastus, joka kytkeytyy tämän kuormaksi, kun laturi on irti muusta
sähköjärjestelmästä?

[PenttiL]

Post by Mikke

Post by s***@surfeu.fi

Post by Mikke
Onko muuten tietoa seuraavasta: kun regulaattorin drop-out -rele
kytkee laturin ankkurin irti muusta järjestelmästä jännitteen laturin
jännitteen laskiessa, mitä tapahtuu kenttäkäämille: oikosulkeeko rele
sen vai jättääkö avoimeksi?

Muistelen että kuplavolkkarin säätimessä on jonkinlainen
kuormitusvastus ettei jännite nouse ihan mahdottomaksi.
Rele siis ei oikosulje käämiä.
--

Kun laturi käynnistyy ja tämän jännite nousee, kytkee drop-out-rele
laturin ankkurin syöttämään virtaa akulle ja virrankuluttajille sekä
tämän jännitteen kenttäkäämille.
Kuormitusvastukset astuvat peliin ylivirta- ja ylijännitereleiden
ohjaamina. Ne kytketään kenttäkäämin kanssa sarjaan kun korkeiden
kierrosten ja/tai tyhjän akun myötä jännite tai virta pyrkii nousemaan
vaarallisen suureksi. Kysymykseni koski tilannetta, jossa moottori on
sammuksissa ja drop-out-rele auki. Ankkuripiiri on tällöin auki, mutta
miten on kenttäkäämipiirin laita? Vai olisiko kenttäpiirille oma
vastus, joka kytkeytyy tämän kuormaksi, kun laturi on irti muusta
sähköjärjestelmästä?

Kun on tästä aikaa kuin noitten tasavirtavehkeitten kanssa pelasin,
mutta muistaakseni kenttäkäämi saa sähköä virtalukon kautta ja
varoitusvalo on kytketty kimppaan sen kanssa, toinen pää laturin
puolelle ja toinen virtalukon siihen napaan joka lähtee kenttäkäämille,
jos oikein muistan. Tämä saattaa samalla muodostaa kenttäkäämille
eräänlaisen "pohjakuorman"? . eli käytännössä kun kone ( virtalukko ) on
käyntiasennossa kenttäkäämi saa akkusähköä suht suoraan tai ylivirta-,
tai jännitereleen kytkemän sarjavastuksen kautta, kuten totesit. Laturi
itse vetää takavirtareleen päälle kun sen antama jännite ylittää
säädetyn arvon ja pitäisi taas päästää kun laturin antama jännite laskee
esim koneen pysähtyessä. Eli magnetoimisvirta ei voi mennä tästä läpi,
muutenhan laturi ei välttämättä lähtisi lataamaan ollenkaan vaan
kenttäkäämin sähkö kytketään laturille "etukäteen" virtalukosta samaan
aikaan kun sytytysvirtakin.
Tasavirtalatureissa on kahta päätyyppiä joissa kenttäkäämin
rajoitusvastuksia kytkevä rele on on joko plussan (syötön) tai maan
puolella joka sekoittaa hieman pakkaa kun näitä vanhoja vehkeitä ropaa
sen lisäksi, että osa on plus--, ja (suurin) osa miinusmaadotettuja.
Niin, en ainakaan muista, että kenttäkäämin pää olisi jotenkin maatettu
kun kone ei käy (miksi olisi?) kuin ehkä sen laturin varoitusvalon
kautta. Tulipa nyt vähän mutua.

-Pena

[s***@surfeu.fi]

Post by Mikke
Kun laturi käynnistyy ja tämän jännite nousee, kytkee drop-out-rele
laturin ankkurin syöttämään virtaa akulle ja virrankuluttajille sekä
tämän jännitteen kenttäkäämille.
Kuormitusvastukset astuvat peliin ylivirta- ja ylijännitereleiden
ohjaamina. Ne kytketään kenttäkäämin kanssa sarjaan kun korkeiden
kierrosten ja/tai tyhjän akun myötä jännite tai virta pyrkii nousemaan
vaarallisen suureksi. Kysymykseni koski tilannetta, jossa moottori on
sammuksissa ja drop-out-rele auki. Ankkuripiiri on tällöin auki, mutta
miten on kenttäkäämipiirin laita? Vai olisiko kenttäpiirille oma
vastus, joka kytkeytyy tämän kuormaksi, kun laturi on irti muusta
sähköjärjestelmästä?

Kuplan jännitesäätimen kytkentä löytyy

http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1026

Se on harmillisen epätarkka mutta näyttäisi siltä että
silloin kun rele on auki (laturi ei lataa) niin molemmat
käämit ovat vastusten kautta "oikosulussa". Ei ole
siis raakaa "nollan ohmin" oikosulkua.

--

[Mika Iisakkila]

Post by s***@surfeu.fi
Kuplan jännitesäätimen kytkentä löytyy
http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/keskustelu/viewtopic.php?t26

Ja mulla on näköjään edelleen 1962 Cadillacin vastaava tuolla:
Loading Image...

Post by s***@surfeu.fi
Se on harmillisen epätarkka mutta näyttäisi siltä että
silloin kun rele on auki (laturi ei lataa) niin molemmat
käämit ovat vastusten kautta "oikosulussa". Ei ole
siis raakaa "nollan ohmin" oikosulkua.

Ja tuo toinen taas niin kierosti piirretty, että pää menee solmuun kun
yrittää pähkäillä siitä miten se toimii. Cutout auki kenttä menee
ilmeisesti vastuksen kautta maihin tässäkin. Joka tapauksessa samalla
sivulla kerrotaan se ainoa oikea tapa polarisoida kyseinen laturi (eli
räpsäytetään kerran akun plussasta armatuuriin, ei tosiaankaan ajeta
laturilla kuuhun ja takaisin), muunmallisilla voi tietenkin olla
muunlaisia ainoita oikeita tapoja.

[PenttiL]

Post by Mika Iisakkila

Post by s***@surfeu.fi
Kuplan jännitesäätimen kytkentä löytyy
http://www.suomenvolkkariyhdistys.fi/keskustelu/viewtopic.php?t26

http://users.tkk.fi/~iisakkil/caddy/laturi.jpg

Post by s***@surfeu.fi
Se on harmillisen epätarkka mutta näyttäisi siltä että
silloin kun rele on auki (laturi ei lataa) niin molemmat
käämit ovat vastusten kautta "oikosulussa". Ei ole
siis raakaa "nollan ohmin" oikosulkua.

Ja tuo toinen taas niin kierosti piirretty, että pää menee solmuun kun
yrittää pähkäillä siitä miten se toimii.

Juu, nuo langoituspiirrosten ja piirikaavioiden välimuodot, vaikka
ovatkin monasti upean näköisiä, eivät ole käytännössä niitä
havainnollisimpia.


Cutout auki kenttä menee

Post by Mika Iisakkila
ilmeisesti vastuksen kautta maihin tässäkin. Joka tapauksessa samalla
sivulla kerrotaan se ainoa oikea tapa polarisoida kyseinen laturi (eli
räpsäytetään kerran akun plussasta armatuuriin, ei tosiaankaan ajeta
laturilla kuuhun ja takaisin), muunmallisilla voi tietenkin olla
muunlaisia ainoita oikeita tapoja.

Näinhän se tehdään, jos tiedetään mitä ollaan tekemässä. Tai tehdään
helposti tuhoja isoilla virroilla. Tiedän tapauksen jossa eräs kaveri
yritti kehitellä remanenssia tunkemalla varmuuden vuoksi
käynnistyskaapeleilla akkusähköä vähän jokaiseen latauspiiriin
mielestään liittyvään tappiin ja liittimeen koska oli jostain kuullut,
että suunnilleen näin pitää tehdä. Eikä akkusähkö ole sillä lailla
vaarallista eikä tuhoisaa kuin seinäsähkö. Siksipä minä neuvoin
polarisointiin käytettäväksi litteää taskulampun paristoa, jolla se toki
onnistuu myös, mutta mahdolliset tuhot jäävät pienemmiksi.

-Pentti

[Mika Iisakkila]

Post by PenttiL
Näinhän se tehdään, jos tiedetään mitä ollaan tekemässä. Tai tehdään
helposti tuhoja isoilla virroilla. Tiedän tapauksen jossa eräs kaveri
yritti kehitellä remanenssia tunkemalla varmuuden vuoksi
käynnistyskaapeleilla akkusähköä vähän jokaiseen latauspiiriin
mielestään liittyvään tappiin ja liittimeen koska oli jostain kuullut,
että suunnilleen näin pitää tehdä.

Tähän varmaan liittyy tuon mainitun ohjeen kehotus kytkeä yhteen
säätimellä "gen" ja "bat" (mikä on käytännössä aika akrobaattinen
suoritus) eikä suoraan akulta, vaikka bat sinne suoraan meneekin.
Siihen jää silloin väliin sulakkeenomaista ohuempaa kaapelointia.

Post by PenttiL
vaarallista eikä tuhoisaa kuin seinäsähkö. Siksipä minä neuvoin
polarisointiin käytettäväksi litteää taskulampun paristoa, jolla se
toki onnistuu myös, mutta mahdolliset tuhot jäävät pienemmiksi.

Varmaan ihan hyvä konsti. Tosin nykyään ei enää ole käytössä niin
paljon niitä legendaarisia itäsaksalaisia taskulamppuja, joten litteää
patteria pitäisi lähteä jostain erikseen ostamaan :-)

[Mikke]

Post by Mika Iisakkila
Ja tuo toinen taas niin kierosti piirretty, että pää menee solmuun kun
yrittää pähkäillä siitä miten se toimii. Cutout auki kenttä menee
ilmeisesti vastuksen kautta maihin tässäkin. Joka tapauksessa samalla
sivulla kerrotaan se ainoa oikea tapa polarisoida kyseinen laturi (eli
räpsäytetään kerran akun plussasta armatuuriin, ei tosiaankaan ajeta
laturilla kuuhun ja takaisin), muunmallisilla voi tietenkin olla
muunlaisia ainoita oikeita tapoja.
--http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.

Tuohan on hyvin selkeä, joskin vähän mutkitteleva. Tuossahan itse
asiassa Cutoutin ollessa auki kenttä menee suoraan (tai siis parin
mutkan kautta :) maihin. Vasta kun ylijännite ja -virtareleet
toimivat, nämä katkaisevat tämän yhteyden ja kenttä maadoittuu ylimmän
vastuksen kautta rajoittaen tämän virtaa. Se alempi vastus on sitten
sarjavastus cutout-releelle. Näinen yhteisen vastuksen täytyy olla
aika suuri, koska kytkennällä mitataan jännitettä ja nämä jäävät
rinnalle kun akku kytketään mukaan.

Sinänsähän tuo Caddyn kytkentä on erilainen kuin meikäläisen Lucas.
Caddyssa on kentän ja armatuurin plussat yhdessä ja kenttää säädetään
maapuolelta - Lucaksessa näillä on yhteinen maapiste ja säätö tulee
plussan puolelta. Kyllä tuo kuitenkin sen opetti, että cutoutin
ollessa auki kenttäkäämi on ankkurin kanssa rinnan ja näiden ulkoisena
kuormana on vain cutout-releen ja tämän sarjavastuksen kuorma,
luultavasti kilo-ohmiluokkaa. Selventävä kuva, kiitoksia!

[Mika Iisakkila]

Post by Mikke
Tuohan on hyvin selkeä, joskin vähän mutkitteleva. Tuossahan itse
asiassa Cutoutin ollessa auki kenttä menee suoraan (tai siis parin
mutkan kautta :) maihin. Vasta kun ylijännite ja -virtareleet
toimivat, nämä katkaisevat tämän yhteyden ja kenttä maadoittuu ylimmän
vastuksen kautta rajoittaen tämän virtaa. Se alempi vastus on sitten
sarjavastus cutout-releelle. Näinen yhteisen vastuksen täytyy olla
aika suuri, koska kytkennällä mitataan jännitettä ja nämä jäävät
rinnalle kun akku kytketään mukaan.

Nythän se selvis mullekin, kiitoksia. :-) Hiilien vaihtoa, laturin
puuttunutta maadoitusjohtoa ja sen lisäämisen jälkeistä
jännitteensäätöä lukuunottamatta olen selvinnyt tuon korjauksista
koputtelemalla säädintä ruuvarinperällä joka kevät niin kauan että
vilkut toimivat normaalilla nopeudella... (mulla ei edes ole sitä
huoltomanuskan mainitsemaa tuiki tärkeää erikoistyökalua, eli säätimen
kylkeen kiinnitettävää lämpömittaria).

Vastukset ovat säätimen pohjan alla, ja muistaakseni molemmat ovat
ei-niin-kovin-montaa kierrosta vastuslankaa jonkin rungon päällä, eli
kuvittelisin että korkeintaan sadan ohmin luokkaa.

[PenttiL]

Post by Mikke
Sinänsähän tuo Caddyn kytkentä on erilainen kuin meikäläisen Lucas.
Caddyssa on kentän ja armatuurin plussat yhdessä ja kenttää säädetään
maapuolelta - Lucaksessa näillä on yhteinen maapiste ja säätö tulee
plussan puolelta.

Näin. ENsimmäisen autoni, Fiat 600 kanssa opin tämän asian, kun säädin
kosahti ja hain kaupasta uuden jota en millään saanut pelaamaan vaikka
myyjä vakuutti, että on toimiva, oikea ja kunnollinen. Näissä käytettiin
ihan rinnan kahdella eri tavalla rakennettuja latureita. Ainakin
Femsan ja Boschin Toisen kerran, kun laturikin hajosi, osasin jo etisä
suoraan siihen sopivan säätöreleen.



-Pentti

[Kalevi Hautaniemi]

Post by Mikke
Ei voi sanoa, etteikö netistä löytyisi ohjeita moiseen
toimenpiteeseen. Siellä asiantuntijat ketovat kukin sen
_ainoan_oikean_ tavan ja nämä tietysti poikkeavat kaikki toisistaan.
Jonkun mukaan riittää lyhyt virrananto kenttäkäämille (DF), toisen
mukaan lyhyt pyöräytys ajamalla akusta virtaa ankkurikäämille (D+) -
tästä variaatioina ovat sitten kenttäkäämin oikosulkeminen ja
toisaalta täysi magnetointi akkujännitteellä tuon ajaksi.

Ei sitä ainoaa oikeaa tapaa varmaan olekaan. Minä olen tempun tehnyt
1971 minin kanssa siten, että 1. akku toisin päin, 2. ruuvimeisselillä
painaen laturinreleen (takavirtarele) kärjet kiinni hetkeksi, 3. kone
käymään.

Hyvin onnistui ja radiot alkoivat toimimaan

[olli]

Post by Kalevi Hautaniemi

Post by Mikke
Ei voi sanoa, etteikö netistä löytyisi ohjeita moiseen
toimenpiteeseen. Siellä asiantuntijat ketovat kukin sen
_ainoan_oikean_ tavan ja nämä tietysti poikkeavat kaikki toisistaan.
Jonkun mukaan riittää lyhyt virrananto kenttäkäämille (DF), toisen
mukaan lyhyt pyöräytys ajamalla akusta virtaa ankkurikäämille (D+) -
tästä variaatioina ovat sitten kenttäkäämin oikosulkeminen ja
toisaalta täysi magnetointi akkujännitteellä tuon ajaksi.

Ei sitä ainoaa oikeaa tapaa varmaan olekaan. Minä olen tempun tehnyt
1971 minin kanssa siten, että 1. akku toisin päin, 2. ruuvimeisselillä
painaen laturinreleen (takavirtarele) kärjet kiinni hetkeksi, 3. kone
käymään.
Hyvin onnistui ja radiot alkoivat toimimaan
--
/Kallu < oh3fg at sral fi >

Kyllä sitä on olemassa oikeakin tapa. Pitää tietää kumman tyypin laturi on
kyseessä, kun niitä on kahta tyyppiä A ja B tyyppi.

A typ on ulkopuolisesti maadoitettu ja B typ on sisäpuolisesti maadoitettu
kenttäkäämi.

Jos haluaa takavita releen kautta polarisoida suotavin tapa olisi ottaa
laturinhihna pois laturista, mutta rasittaa kärkiä kipinöinnin vuoksi ei
kannatettava tapa.

Jos on väärä polarisointi tallella moottorin käynnissä ollessa saattaa
takavirta releen kärjet hitsaantua kiinni.

[Mikke]

Post by olli
Jos on väärä polarisointi tallella moottorin käynnissä ollessa saattaa
takavirta releen kärjet hitsaantua kiinni.

Eivätkä ne vahingot välttämättä ihan siihenkään jää, systeemissä kun
on tuolloin 24 V oikosulussa kuormanaan vain releen käämit, akun ja
laturin väliset piuhat ja laturin ankkurikäämi - ei montaakaan ohmia.

Annoin laturin kenttäkäämille labrapowerista muutaman sekunnin
puolisen ampeeria virtaa ja katsoin tuon jälkeen yleismittarilla
laturia ihan käsin pyöritellen syntyneen napaisuuden, joka oli oikea.
Laturi autoon ja hyvin pelitti.

Vinkkinä voinee tässä vaiheessa antaa, että kyllä tuon napaisuuden
pystyy toteamaan ihan käsipelillä. 100 mV saa helposti käsin
pyöritellen jännitettä. Ja koska laturi on DC-oikosulku, on paljon
pienempikin lukema (esim. 10 mV) riittävä tae oikeasta napaisuudesta.
Polarisointi on tarpeen vain, jos napaisuus on väärä, jännitteen
etumerkki vaihtelee pyöritettäessä tai jännitettä ei tule ollenkaan.
Itsekin olisin voinut toki tehdä mittauksen jo ennen virranantoa, joka
saattoi olla tarpeetonta.

,Mikke